Parit agi-treenit on tässä taas ehditty urheilla ilman blogin päivittämistä, ja heti on unohtunut, mitä niissä tehtiin.

21.4. oli Tiina vetämässä treenejä parin viikon tauon jälkeen. Dumlen ja Sallin (schapendoes) joukkoon liittyi vinttikoira-mix Rico/Riko?, hauska tyyppi, joka aiheutti Dumlelle ja Sallille ihmetystä ja keskittymishäiriöitä (joku vieras meidän ryhmässä, jumalauta!). Ei mitään havaintoa, mitä tehtiin... Keppejä ainakin, ja olisko ollut jotain aita-pussi-aita-tyyppistä suoraa? Pussista Dumle meinasi vetää ohi, vaihdettiin PUSSI-käsky LÄPI-käskyyn, ja onnistui. Helpommissa harjoituksissa pitää sitä PUSSI-käskyä sitten vahvistaa, että erottuu putken LÄPI-käskystä.

28.4. Tiinaa tuurasi vuorostaan Tarja, jonka ryhmästä tuli yksi minikoira meidän ryhmään vierailemaan. Mutkaputkea tahkottiin niin, että ensin putki oli melko suorana ja siitä Tarja sitten pikkuhiljaa väänsi sitä jyrkemmäksi. Lähistöllä olevalla pöydällä odotteleva namialusta eli frisbee houkutteli Dumlen useaan otteeseen putkesta ohi, mutta siihen saatiin tolkku tekemällä niin, että ensin lähdettiin liikkeelle, sitten haltuunottokäsky ja sitten vasta LÄPI-käsky.

Rengasta otettiin pitkästä aikaa, ensin ihan yksittäin ja sitten pöytä sen perään. Dumlella on hirmuinen hönkä pöydälle, ei vaan ihan joka kerta malta muistaa jäädä sinne odottelemaan. Renkaasta osui kyllä hyvin läpi.

Otettiin myös suoraa, jossa oli muutama aita ja pussi. Dumle lähti aidoille kyllä hyvin, mutta pussista hilpaisi ohi useammankin kerran, vaikka kertaalleen otettiin ensin pussi ihan yksittäisenäkin. Tässäkin otettiin käyttöön haltuunottokäsky, eli viimeisen aidan jälkeen nopea haltuunottokäsky ilman sen suurempaa hidastamista tms., ja nopeasti perään PUSSI-käsky. Sinne meni :)

Tästä viikosta alkaen treenaamme kerran viikossa JANKK:n kentällä (minkä takia joudumme jättämään maanantain hakutreenit, odottelemme tietoa keskiviikon ryhmään pääsystä!) ja kerran viikossa edelleen hallilla! AgiRotu, here we come!

(Lisäksi huomenna on trimmi, saas nähdä saako noin vähäkarvaisesta erkkarikuntoista?! Vapun Savo-reissulla Dumle on myös vissiin hankkinut pienen tulehduksen toiseen silmään, joka näyttää nyt rähmivän hieman. Sitä se jäähileisessä vedessä porskuttelu teettää...)

Kuva on cairnien erkkarista vuodelta 2008. Ilmeisesti sohvasamppioonien palkintojenjako, oikealla Anne & Henrik.

Mukaan haastan seuraavat blogit: Miten tässä näin kävi? (Kami), Milon matkassa, Genre ja Mustat hovawartit.

Kotona öllöttely jatkuu. Peräti yhdelle rajalle on saatu tehtyä aita, joten koirien pihalla pitäminen on hieman helpottunut. Lämmintä on piisannut, joten ollaan otettu melko rauhallisesti.

Dumle on melkein 10-kuinen jo ja sen kyllä huomaa. Treeneissä se haihtuu välillä jollekin toiselle planeetalle, kun vaikkapa ihana briardinarttu Rauha olisi tuhat kertaa ihanampi kuin emäntä ja namit. Välillä se väläyttelee hienoja seuraamispätkiä (opettelee varmaan yksin öisin?!), ja välillä se ei reagoi mitenkään, vaikka seisoisin päälläni. Ikä on tuonut tullessaan myös inhottavan merkkailutavan: treeneissä se saattaa jopa nostaa jalkaa MINUA vasten (mikä EI ole kivaa!) ja kotonakin yön ja työpäivän jälkeen jostain sohvan tai pöydän kulmasta löytyy pienet merkkailupissat. Kuulemma veljet Reino ja Tiikeri ovat aikalailla samoissa fiiliksissä... ja Mila-siskokin on aikuistunut (ekat juoksut meneillään).

Viikko vielä tämmöistä kotiöllöttelyä ja sen jälkeen alkaa tapahtua. Lauantaina 9.8. meillä järjestetään Dumlen pienimuotoinen sukukokous: paikalle ovat tulossa ainakin Reino, Mila ja Tiikeri, todennäköisesti ja toivottavasti myös isä-Oiva, äiti-Lilli sekä kasvattajakin. Tapaamisen jälkeen suuntaamme sitten Savoon mökkeilemään kolmeksi viikoksi. Dumle ei ole siellä vielä käynytkään, joten jännityksellä odotamme miten se pysyy suurinpiirtein omalla tontilla (eikä uuden mökkinaapurin puolella) ja veneen kyydissä.

Viime viikolla sattuneiden "pienten" tihutöiden jälkeen meille on taas viritetty webcam. Tai oikeastaan kaksi, joskin toinen tuntuu nyt oikuttelevan, mutta koitetaan korjata.

Keittiö ja eteinen

Olohuone

Viime viikonloppuna Dumlella oli kaikkea uutta ja jännää puuhaa.

Dumle pääsi seuraamaan agility-kisoja. Tarkoitus oli jonkin aikaa nautiskella auringon lämmöstä kentän laidalla istuskellen, mutta Dumle vauhkoontui rataa suorittavista koirista niin, että muuttui pieneksi, kiljuvaksi siaksi, joka kuskattiin lähes samantien takaisin autoon ja kotia kohti.

Kotiin ajellessa pysähdyttiin joen rantaan. Oltiin menossa käymään samalla reissulla kaupassa, joten ajateltiin, että Dumlelle tekisi viilentävä rantakeikka oikein hyvää. Heiteltiin jotain risua veteen ja varovaisen alun jälkeen risu haettiin useampaan otteeseen oikein uimalla! Saas nähdä millainen vesipeto tuosta tuleekaan, kun kesällä pääsee rauhassa mökkirannassa melskaamaan.

Kotiin päästyä rupesi ukkostamaan ja juuri ensimmäisen jyrähdyksen aikana satuin olemaan koirien kanssa pihalla. Jyrähdyksen jälkeen Dumle lähti vetämään hirmuista vauhtia pihaa ympäri haukkuen ja muristen. Ei kuitenkaan selvästi sen kummemmin järkyttynyt, kunhan piti pistää omituiset jyrinät kuriin ja järjestykseen.

Sunnuntaina vieraita odotellessa kaivettiin esiin frisbee, ajateltiin heitellä sitä niin koiratkin saavat olla pihalla vapaana. Siitä tulikin Dumlelle oikein tehokuntoilu. Frisbeen heittely sai sen aivan ylikierroksille! Ei se halunnut frisbeetä itse pihistää, testattiin kyllä, mutta sen mielestä oli kamalan kivaa juosta frisbeen perässä meidän välillä. Jos tuli huonompi heitto ja frisbee lähti kierimään maassa, Dumle kävi pysäyttämässä sen. Kuulostaa ihan mukavalta, eikö? VÄÄRIN. Dumle nimittäin piti ihan kamalaa meteliä koko ajan. Tai ei koko aikaa, silloin vaan kun frisbee ei ollut ilmassa. Vinkuvonkuhaukkukimityshyppypomppu... Oikeasti ihan järkyttävän kuuloista.

Heittelyn ajan taustalla jyrisi ukkonen, joten tulipa hyvää treeniä sen suhteen, kun Dumle ei ehtinyt ja malttanut reagoida siihen mitenkään. Noin 45 minuutin heittelyn jälkeen pihaan kurvasi Candy-omistajineen, mutta Dumle ei paljoa sitten enää jaksanut Candystä innostua, kun frisbeen perässä juokseminen oli vienyt voimat. Kiitos käynnistä kumminkin!

Eihän tuossa ennen muuttoa tietenkään ehditty saada kuvia nettiin. No, jahka saadaan yhteydet toimimaan uudessa kodissa, niin onpahan isompi pino kuvia laitettavana.

Koirien osalta muutto on sujunut hyvin. Muuttopäivän eli perjantain ne oli hoidossa ja tulivat tutustumaan uuteen kotiin kuuden maissa illalla. Dumlella en olettanutkaan mitään ongelmaa olevan, mutta Elvis on yleensä ottanut muutot vähän huonosti. Yllättävän leppoisasti ja rennosti se on tuntunut tämän nyt ottavan; ilmeisesti iso tila ja tuo rauha ja hiljaisuus (ei omituista rappukäytävämeteliä) sopivat sille.

Heli ja Milo tulivat eilen kylään ja jäivät tänään pitämään meidän pojille seuraa. Tai no, Milo pitää seuraa ja Heli maalaa eteistä... Leppoisa siirtymä työpäivien yksinoloihin.

Sisarus- ja kalenteri-sivuja päivitetty.

Dumlelle ostettiin kevythäkki jo ennen luovutusikää. Tuntuu matkustavan siellä ihan mielellään, ja varsinkin vieraissa paikoissa se myös nukkuu häkissään. Kotona on monta muutakin kivaa nukkumispaikkaa, mutta kyllä se välillä silti häkistä löytyy unilta, kuten esimerkiksi täältä näkee.

Nyt olen kuitenkin ruvennut pohtimaan, pitäisikö meidän hankkia toinenkin cairni. Häkissä olisi ainakin tilaa:

Viikonloppuna Dumle touhusi 2-vuotiaan kanssa. Lauantaina kävi kylässä myös 1-vuotias tyttö vanhempineen. Kovasti Dumle olisi vieraita halunnut pussailla, mutta tyttöä pelotti ja vanhempansakin tyytyivät rapsutukseen. Yllättävän nopeasti Dumle sitten rauhoittui selvästi ja kävi nukkumaan. Välillä piti vähän osallistua, mutta antoi kuitenkin vieraiden olla suht' rauhassa. Kahvittelun aikana oli pitänyt kuitenkin käydä syömässä neidin lattialle jättämä musta puuvärikynä...