Lomaviikko, joten koiratkin saivat olla ison osan päivästä pihalla naatiskelemassa. Iltaa kohden rupesi vähän ahdistamaan ajatus agi-treeneistä, kun viimeksi kentällä meni niin pyllylleen ihanien hajujen takia.

Mutta ta-daa, tällä kertaa mulla olikin jälleen tuttu koira mukana ilman sitä jatkuvaa nenä maassa kulkemista! Edellisen kerran haahuilullekin saatiin selitys: eräällä ryhmässä olevalla nartulla on tässä viikon kuluessa alkanut juoksu, joten on hyvinkin mahdollista, että tuo hormoni-heikki huomasi sen jo viikko sitten.

Kokeiltiin hieman keppejä, hihnassa neljä kerrallaan. Ei oikein meinannut mennä Dumlella jakeluun ja mielestäni jankattiin liian monta kertaa ja vain yhtä puolta. Tuli siellä muutama ihan hyväkin suoritus, joten ei se nyt varmaan hukkaan mennyt.

Radassa ei oikein päästy 2-3 estettä alkua pidemmälle. Dumle ei millään meinannut lähteä putkeen (yksittäisenäkään) ja otettiin avustajalle eli kouluttaja-Päiville putken toiseen päähän lelu palkaksi. Sitten Dumle ei meinannut sitäkään vähää lähteä putkeen, vaan ainoastaan ekan esteen jälkeen Päivin kanssa leikkimään. Sitä sitten jäätiin tahkoamaan niin, että saatiin koira putkeen ja sen jälkeen lelulla palkattua, eikä sitten oikeastaan muuta enää kannattanutkaan sen jälkeen ottaa.

Positiivista kuitenkin, että ylipäätään saatiin lelulla (pehmo-Wubba) palkattua! Dumle ei ole useampaan viikkoon oikein leluista piitannut, Tiinakin sitä jossain treeneissä ihmetteli, mutta nyt näyttäisi auttavan se, että leikittämisen aloittaa joku muu kuin minä (ja sitten hetken päästä ei enää kelvannutkaan muut leikittäjäksi kuin minä). Kumma koira... Mutta hienosti se käyttäytyi, odotteli omaa vuoroaan tosi rauhassa ja radalla oli menossa ja tekemässä koko ajan, eikä haahuillut omiaan.